Kestävä matkailu

Mitä on kestävä matkailu?

Maailman matkailujärjestön mukaan kestävä matkailu on "Matkailua, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon sen nykyiset ja tulevat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, jotka käsittelevät vierailijoiden, teollisuuden, ympäristön ja isäntäyhteisöjen tarpeita” (UNEP and UNWTO, 2005, Making Tourism More Sustainable - A Guide for Policy Makers, p.11-12

 

Näin kestävän matkailun pitäisi:

  1. Käyttää optimaalisesti ympäristöresursseja, jotka ovat keskeinen osa matkailun kehittämistä, ylläpitävät olennaisia ekologisia prosesseja ja auttavat säästämään luonnonperintöä ja biologista monimuotoisuutta.
  2. Kunnioittaa isäntäyhteisöjen sosiokulttuurista aitoutta, säilyttää rakennettu ja elävä kulttuuriperintö ja perinteiset arvot sekä edistää kulttuurien välistä ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta
  3. Varmistaa elinkelpoiset pitkän aikavälin taloudelliset toimet, jotka tarjoavat yhteiskunnallis-taloudellisia etuja kaikille sidosryhmille tasapuolisesti, mukaan lukien vakaat työllistämistoimet ja tulonansaintamahdollisuudet sekä sosiaalipalvelut isäntäyhteisöille sekä edistäen köyhyyden vähentämistä.

 

Kestävä matkailun kehittäminen edellyttää kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tietoista osallistumista sekä vahvaa poliittista johtajuutta laajan osallistumisen ja yhteisymmärryksen vahvistamiseksi. Kestävän matkailun saavuttaminen on jatkuva prosessi, ja se edellyttää jatkuvaa vaikutusten seurantaa, sekä tarvittaessa tarvittavien ehkäisevien ja/tai korjaavien toimenpiteiden käyttöönottoa.

 

Kestävän matkailun on myös ylläpidettävä matkailijoiden tyytyväisyyttä ja varmistettava turisteille mielekäs kokemus, lisättävä heidän tietoisuuttaan kestävän kehityksen kysymyksistä sekä edistettävä kestävän matkailun käytäntöjä heidän keskuudessaan.

 

Maailman matkailujärjestön ja Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman vuonna 2005 asettamat kestävän matkailun päätavoitteet ovat seuraavat:

  1. Taloudellinen elinkelpoisuus: Varmistetaan matkailukohteiden ja yritysten elinkelpoisuus ja kilpailukyky, jotta ne voivat jatkaa menestymistä ja hyötyä pitkällä aikavälillä.
  2. Paikallinen vauraus: maksimoida matkailun panos isäntäkohteen taloudelliseen hyvinvointiin mukaan lukien paikallisesti säilytettävien vierailijamäärien osuus.
  3. Työllisyyden laatu: Paikallisten työpaikkojen määrän ja laadun vahvistaminen, palkkataso mukaan luettuna, palvelun ehtoja ja saatavuutta kaikille syrjimättä sukupuolen, rodun, vammaisuuden tai muun perusteen takia.
  4. Sosiaalinen pääoma: Tavoitteena on mahdollistaa laaja ja oikeudenmukainen taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyödyn jakautuminen matkailusta koko vastaanottajayhteisössä, mukaan lukien köyhiä koskevien mahdollisuuksien, tulojen ja palvelujen parantaminen.
  5. Vieraiden odotusten täyttäminen: tarjota vierailijoille turvallinen, tyydyttävä ja täyttävä kokemus, joka on kaikkien saatavilla syrjimättä sukupuolen, rodun, vammaisuuden tai muun perusteen takia.
  6. Paikallisvalvonta: Paikallisyhteisöjen sitouttaminen ja vahvistaminen alueen suunnittelussa ja päätöksenteossa matkailun hallinnoinnissa ja tulevassa kehityksessä muiden sidosryhmien kanssa.
  7. Yhteisön hyvinvointi: ylläpitää ja vahvistaa elämänlaatua paikallisyhteisöissä, mukaan lukien yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssien saatavuus, mukavuudet ja elämää tukevat järjestelmät, vältetään kaikenlainen sosiaalinen huononeminen tai väärinkäyttö
  8. Fyysinen koskemattomuus: ylläpitää ja parantaa maaseutualueiden sekä kaupunkien että maaseudun laatua ja välttää ympäristön fysikaalinen ja visuaalinen huonontuminen
  9. Biologinen monimuotoisuus: Tuetaan luonnonsuojelualueiden, elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten suojelua ja minimoidaan niiden vahingoittuminen
  10. Biologinen monimuotoisuus: Tuetaan luonnonsuojelualueiden, elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten suojelua ja minimoidaan niiden vahingoittuminen
  11. Resurssitehokkuus: vähäisten ja uusiutumattomien resurssien käytön vähentäminen matkailualan ja palveluiden kehittämisessä ja toiminnassa
  12. Ympäristön puhtaus: minimoidaan ilman, veden ja maaperän sekä matkailualan yritysten ja vierailijoiden aiheuttaman jätteen syntyminen.

 

[1] Making Tourism More Sustainable - A Guide for Policy Makers, UNEP and UNWTO, 2005, p.11-12 http://www.unep.fr/shared/publications/pdf/DTIx0592xPA-TourismPolicyEN.pdf

[2] Ibid.

 

Kestävän matkailun ohella on olemassa muita käsitteitä, jotka keskittyvät myös matkailun mahdollistamiseen sopusoinnussa ympäristön ja / tai sosiaalis-kulttuuristen näkökohtien kanssa:

 

  • Vastuullinen matkailu - kestävää matkailua kutsutaan usein myös vastuulliseksi matkailuksi, termillä joka on hyväksytty matkailuteollisuudessa käyttöön niiden mielestä, jotka pitävät sanaa kestävyys liian yleiskäyttöisenä ja sanana jota ei ymmärretä. Vastuullinen matkailu on kaikenlaista matkailua, jossa kuluttaminen tapahtuu vastuullisemmalla tavalla. Vastuullisella matkailulla painotetaan enemmän matkailualan vastuuta luomalla suurempia taloudellisia etuja paikallisille ihmisille ja tehostamalla isäntäyhteisöjen hyvinvointia, parantamalla työolosuhteita, ottamalla paikalliset ihmiset mukaan päätöksentekoon, joka vaikuttaa heidän elämäänsä ja elämän mahdollisuuksiin ja joka antaa myönteisen panoksensa Luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi, mahdollistaa palvelut fyysisesti rajoittuneille ihmisille sekä edistää matkailijoiden ja isäntien välistä kunnioitusta. Se pyrkii myös minimoimaan kielteiset sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset. Määritelmän mukaan Vastuullinen matkailu tarkoittaa "parempia paikkoja ihmisten elämiseen ja parempia paikkoja ihmisten vierailulle": siinä järjestyksessä.
  • Ekoturismi - Kansainvälisen ekoturismiyhteisön (TIES) mukaan ekoturismi on määritelty seuraavasti: "Vastuullinen matka luonnonympäristöihin, joka säästää ympäristöä, ylläpitää paikallisten ihmisten hyvinvointia ja sisältää tulkkauksen ja koulutuksen." Ekoturismissa on tarjottava suoria taloudellisia resursseja suojeluun ja paikallisille ihmisille, ja se keskittyy luonnonvarojen säilyttämiseen.
  • Eettinen matkailu - se tarkoittaa vain matkailua, joka hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä eri kohteissa. Se voi tarjota parempia tuloja alueella asuville perheille, kun tuotteita ja palveluita hankintaan paikallisesti.
  • Vihreä matkailu - Historiallisesti tämän termin määritelmä on ollut matkailu, joka on ympäristöystävällistä tai hyväntahtoista, ja joka ei yleisesti ottaen koske kohteen kulttuurisia tai taloudellisia elementtejä. Termin tämänhetkiset käyttötarkoitukset ovat laajempia sisällyttäen täydet kestävän matkailun periaatteet.
  • Kiertomatkailu - ns. kiertotalous haluaa luoda hyvän ympyrän, joka tuottaa tavaroita ja palveluita tuhlaamatta planeettamme rajallisia resursseja, kuten raaka-aineita, vettä ja energiaa. Kiertomatkailu seuraa kiertotalouden logiikkaa, kestävän kehityksen periaatteiden mukaista liiketoimintamallia. Samalla tavalla kiertomatkailu esittää mallia, jossa jokainen matkailun toimija (matkailija, isäntä, matkanjärjestäjä ja toimittaja) noudattaa ympäristöystävällistä lähestymistapaa. Kestävän kehityksen laajassa kuvassa kiertomatkailu voi sovittaa yhteen matkailun ja kestävän luonnonvarojen hallinnan. Tavoitteena on tuottaa tavaroita ja matkailupalveluja ja samalla rajoittaa suuresti ympäristövaikutuksia (mukaan lukien uusiutumattomien energialähteiden kulutus ja jätteet).

Kiertotalouden periaatteita noudattaen matkustajat voivat ottaa vastuullisen lähestymistavan kaikkiin oleskeluvaiheisiinsa aina matkan valmistelusta kohteessa paikallisesti tapahtuviin aktiviteetteihin.

Matkailija voi noudattaa ”kiertomatkailun” periaatteita seuraavasti:

  1. Hyödyntää matkailutoimistojen tarjoamia kestäviä matkailumahdollisuuksia tai etsimällä samanlaisia mahdollisuuksia Internetistä
  2. Valitsemalla matkailupalvelujen tarjoajista kestäviä vaihtoehtoja
  3. Ympäristöystävällisemmän kuljetusvaihtoehdon valitseminen (ympäristölle haitallisin on lentokoneella matkustaminen)
  4. Valittujen palvelujen vastuullinen hoito: paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden, käsityövälineiden ja ympäristöystävällisten menetelmien käyttö, kuten jätehuolto, energia ja veden säästäminen jne.
  5. Matkailijoiden ja/tai alan ammattilaisten palaute kestävän matkailun tarjonnan parantamiseksi (takaisin vaiheeseen 1.)

 

Kestävän matkailun vahvuudet

Kestävä matkailu vastaa eurooppalaisten matkailijoiden odotuksia, koska:

  • Lähes kolmasosa kuluttajista (29%) todennäköisesti valitsisi yrityksen jonka ympäristötietoisuus on muita korkeampi (ABTA, 2015)
  • Suurin osa (62%) uskoo matkatoimistojen huolehtivan siitä, että heidän lomansa kunnioittavat ympäristöä (ABTA, 2015)
  • Yli puolet maailmanlaajuisista kuluttajista haluaa maksaa enemmän tuotteista yrityksiltä, jotka osoittavat sitoutumista sosiaaliseen vastuuseen (Nielson, 2014)
  • Tällä hetkellä 17% matkailualan yrityksistä on ympäristöystävällisiä. Tämän sektorin odotetaan kuitenkin kasvavan vastaamaan nykyisiä ja tulevia ympäristöhaasteita.

Miksi se on tärkeää?

Matkailulla on valtavia taloudellisia myönteisiä tuloksia: se on yksi maailman merkittävimmistä taloudellisen hyödyn lähteistä ja työllistäjistä. Matkailu on kuitenkin hyvin monimutkainen ala, johon osallistuu lukuisia sidosryhmiä (joskus päinvastaisia etuja) ja se vaatii huomattavia määriä resursseja. Näin ollen matkailulla voi olla hyvin päinvastaisia vaikutuksia riippuen siitä miten toimitaan. Hyvin hoidettuna matkailulla voi olla myönteinen rooli kohdepaikan yhteiskunnallisessa, kulttuurisessa, taloudellisessa, taloudellisessa, ympäristöllisessä ja poliittisessa kehityksessä ja sellaisena se on merkittävä kehitysmahdollisuus useille maille ja yhteisöille. Päinvastoin, epävarmasti johdetun matkailun kehittyminen voi johtaa erittäin vahingollisiin vaikutuksiin, jotka vaikuttavat luonnonvaroihin, kulutustottumuksiin, saasteisiin ja sosiaalisiin järjestelmiin. Kestävän suunnittelun ja hallinnan tarve on välttämätön matkailualan selviytymisen kannalta.

 

Matkailun vaikutukset

Ympäristövaikutukset

Luonnon ja ihmisen aikaansaama ympäristön laatu on matkailun kannalta olennainen. Matkailun suhde ympäristöön on kuitenkin monimutkainen. Se sisältää monia toimintoja, joilla voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia. Monet näistä vaikutuksista liittyvät yleisen infrastruktuurin, kuten teiden ja lentokenttien, sekä matkailualan, kuten lomakohteet, hotellit, ravintolat, kaupat, golfkentät ja venesatamat, rakentamiseen. Matkailun kehityksen kielteiset vaikutukset voivat vähitellen tuhota ympäristöresursseja, joista se riippuu.

 

Toisaalta matkailulla voi olla myönteisiä vaikutuksia ympäristöön edistämällä ympäristönsuojelua ja säilyttämistä. Se on keino lisätä tietoisuutta ympäristöarvoista ja se voi toimia välineenä luonnonvarojen suojelun rahoittamiseksi ja taloudellisen merkityksen lisäämiseksi.

Matkailun kehitys voi aiheuttaa valtavia paineita alueelle ja johtaa ympäristövaikutuksiin, kuten lisääntyneeseen maaperän eroosioon, lisääntyneeseen ympäristön pilaantumiseen, mereen johtaviin päästöihin, luonnollisen elinympäristön menetykseen, lisääntyvään paineeseen uhanalaisille lajeille ja altistaa metsiä metsäpaloille. Se kuormittaa usein vesivaroja, ja se voi pakottaa paikalliset väestöt kilpailemaan kriittisten voimavarojen käytöstä.

 

Sosiokulttuuriset vaikutukset

Tässä kuvatut matkailun sosiokulttuuriset vaikutukset ovat matkailijoiden ja matkustustoiminnan suoria ja epäsuoria vaikutuksia isäntäyhteisöihin sekä vuorovaikutusta matkailualan kanssa. Useista syistä isäntäyhteisöt ovat usein heikompi osapuoli vuorovaikutuksessa vieraidensa ja palveluntarjoajien kanssa. Nämä vaikutukset eivät aina ole ilmeisiä, koska niitä on vaikea mitata, ne riippuvat arvomääräyksistä ja ovat usein epäsuoria tai vaikeasti tunnistettavissa. Vaikutukset syntyvät, kun matkailu aiheuttaa muutoksia arvojärjestelmiin ja käyttäytymiseen ja uhkaa siten alkuperäistä identiteettiä. Lisäksi muutoksia esiintyy usein yhteisörakenteessa, perhesuhteissa, kollektiivisissa perinteisissä elämäntavoissa, seremonioissa ja moraalissa käytännöissä. Matkailu voi myös tuottaa myönteisiä vaikutuksia, sillä se voi toimia rauhaa tukevana voimana, edistää ylpeyttä kulttuuriperinteissä ja auttaa välttämään kaupunkien uudelleensijoittamista luomalla paikallisia työpaikkoja. Sellaiset tapaukset, joissa eri kulttuurit kohtaavat, sosiokulttuuriset vaikutukset ovat epäselviä: eräät ryhmät pitävät samoja objektiivisesti kuvattuja vaikutuksia hyödyllisinä, ja ne nähdään muiden sidosryhmien negatiivisina näkökohtina.

 

Matkailun taloudelliset vaikutukset

Matkailuala tuottaa merkittäviä taloudellisia etuja sekä isäntämaille että matkailijoiden kotimaille. Erityisesti kehitysmaissa yksi alueen ensisijaisista motiiveista edistää itseään matkailukohteena on odotettavat taloudelliset parannukset.

Kuten muutkin vaikutukset, tämä massiivinen taloudellinen kehitys tuo mukanaan sekä positiivisia että kielteisiä seurauksia.

 

Miten voimme mitata kestävää matkailua?

Vaikka kestävällä matkailulla on monia myönteisiä tavoitteita, on oltava konkreettinen mittausjärjestelmä, jonka avulla yritys voi määrittää kestävän kehityksen edistyksen. Tulosten ja edistyksen mittaamiseksi käytetään vertailuarvoja. Vertailuanalyysillä tarkoitetaan "yrityksen suorituskyvyn vertailua tietyllä alueella (kuten vedenkulutus) samankaltaisen liiketoiminnan kanssa." [1] Vertailuanalyysillä ei ole vaikutusta ainoastaan yritystoimintaan suhteessa kilpailijoihin vaan myös monia myönteisiä sisäisiä parantavia vaikutuksia.

 

Esimerkiksi matkailualalla yleisesti käytetyt vertailuarvot ovat:

  • Sähkön ja energian kulutus kilowattituntia (kWh) kohti neliömetrillä huollettua tilaa
  • Tuorevesien kulutus litroina tai kuutiometreinä (m3) per vieras per yö
  • Jätteen tuotanto (kg per vieras per yö ja / tai litraa per vieras per yö)

 

Näiden vertailuarvoluokkien avulla kestävän kehityksen saavuttaminen matkailualalla ei ole vain retorinen tavoite; se on konkreettinen ja tarjoaa mitattavia etuja ja mahdollisia taloudellisia säästöjä niille yrityksille, jotka pyrkivät parantamaan päivittäistä suorituskykyään.

Aloittamalla toiminnan vertailun yritykset voivat harjoittaa kestävää kehitystä ja samalla lunastaa sisäisten parannusten konkreettisia ja taloudellisia etuja.

 

[1] Defra

Kokonaiskuva

Ympäristöä säästävät käytännöt

  • Yli kolme neljäsosalla yrityksistä (77 prosenttia) on tällä hetkellä käytössään käytäntöjä, joilla vähennetään liiketoiminnan ympäristövaikutuksia.
  • EU:n matkailuala tuottaa lähes 3,7 prosenttia EU: n BKT: sta [1], ja noin 1,8 miljoonaa yritystä työllistää noin 5 prosenttia koko työvoimasta (noin 11,3 miljoonaa työpaikkaa). Kun siihen liittyvät alat otetaan huomioon, matkailun arvioitu panos BKT:n luomiseen on paljon suurempi; matkailu tuottaa epäsuorasti noin 10 prosenttia EU:n BKT:sta ja tarjoaa noin 11 prosenttia työvoimasta.
  • Matkailun osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on 5 prosenttia: 4 prosenttia johtuu kuljetuksista, lähes 1 prosenttia liittyy majoitustoimintaan ja pieni määrä muuhun matkailutoimintaan. (Lähde: UNWTO / UNEP, Ilmastonmuutos ja matkailu, 2008)
  • Matkailija käyttää 84-2000 litraa vettä päivässä riippuen oleskelun kestosta, koosta ja mukavuuksista hotellissa, kulutetun ruoan tyypin ja määrän sekä muiden tekijöiden perusteella. (Gössling ym., 2012)
  • Maailmanlaajuisesti maailman 32 000 golfkenttää käyttävät arviolta 9,5 miljardia litraa vettä päivässä vihannesten kasteluun. (Lähde: Gössling et al., 2012) Keskimääräinen golfkenttä Espanjassa käyttää niin paljon vettä kuin 12 000 ihmisen kaupunki. (Lähde: Lucia de Stafano, "Makea vesi ja matkailu Välimerellä", WWF, 15. heinäkuuta 2005)
  • 70 prosenttia ihmisistä uskoo, että yritysten on sitouduttava luontoympäristön säilyttämiseen ja 55 prosenttia haluaa oikeudenmukaiset työolot (TUI Travel 2010)

 

[1] Travel & Tourism ECONOMIC IMPACT 2016 EUROPEAN UNION LCU